Because I want it all - all I can get

Hakusteltu tällä viikolla nyt kaksi kertaa. Maanantaina Ninja oli ihan selkeesti vähän hukassa, sillä oli kiltillä päällä. Ilmaisuina aloitukset, joita ei kyllä sellaisiksi voi sukkiksen kohdalla edes laskea. Ninjan kanssa ei tässä porukassa ole aijemmin treenattu, joten maalimiehet eivät osanneet odottaa räkimisen loppumista ennen palkkaamista. Toisaalta keskiviikon treeneissä "pääsi ääneen kiinni" melkeen heti, joten tämä myös mielentila/whatever häiriö. Kokeilin ekaa kertaa norjalaista sekametsää Ninjalle, joten myös uusi tyyli saattoi aiheuttaa kiltteyttä? Oli miten oli, tää kuuluu sarjaan "tulipahan käytyä".

Keskiviikkona norjalainen samalla ajatuksella kuin maanantaina, mutta maasto oli aikas erikoinen pöpelikkö-motocroshiekkapolku viidakko. Tänään ilmaisuina aloitus kaavalla "mm laskee kymmeneen ja sitten hyvästä sarjasta palkka". Ajattelin, että voi olla vähän vaikee, kun hajulle pääsy vaatii ihan kohdalta menon. Ykkösellä kesti hetken, ei havaintoa pöpelikön takia miten mm meni. Ilmaisu ok. Kakkosella oli mm mukaan vetänyt 10m ohi ja alueen yli 70m syvyyteen. Mä en tiedä muuta, kun että rytisi vaan mennessään pitkin pöpelikköä. En osaa sanoa, kuinka kauan venailin, kunnes aloitin "koiran huuto takaisin keskilinjalle" operaation. Lopulta sain Ninjan pois metsästä. Sitten ääni mm:lta ja nyt Ninja löysi. Ilmaisu ok. Kolmosella taas hieman kesti löytö, mutta ei mitenkään erityisesti. Ilmaisu ok. Nelosella sitten sattuikin pieni työtapaturma, kun mm oli eksynyt 4. piilolta 50m taaksepäin ja sitten vielä alueelta ulos 50m. Ninjalla siis yllättäen kesti aikas kauan. Jostain syystä kuitenkin annoin etsiä? Noh, sitten alkoi kuulua haukku jotenkin tosi oudon kaukaa... Huutelemalla saatiin mm takaisin alueelle ja pois metsästä. Ninja tuli sitten hyvin itseensä tyytyväisenä metsästä mm kanssa.

Saas nähdä, miten syviä pistoja tän jälkeen nähdään.

Kärsäeläin uimareissulla

 Jullen jalka on edelleen hieman turvoksissa, mutta aletaan siirtyä hiljalleen kohti normaalia elämää. Tein epähuomiossa Jullelle jäljen keskiviikkona hakujen jälkeen, ajattelin että sais kivaa pientä tekemistä. Voiko olla idiootimpaa, kuin ajaa saikkulaisen kanssa tuore jälki? Noh, jätettiimpä muille ulkoilijoille hieno ruopimis- ja jarrutus-ura ihmeteltäväksi. Ja ihme kyllä kaikki kepit nousi. :--)

Olen tässä ihmetellyt, miten Ninja on lihonut jotenkin salaa? Eilen sitten selvisi ilmeinen syy; Ninja syö possun rangan Jullea nopeammin, jonka jälkeen katsoo merkitsevästi poikaa -> poika antaa omansa äidilleen kuin napista painamalla. Hyvin koulutettu lapsi!