But on the surface he looks calm and ready

Kerätäänpä vähän takautuvasti tapahtumia.. Ninja on siis tosiaan edelleen treenilomalla, katsellaan elämää ilman treenausta ainakin juhannuksen yli. Tanja onneksi ehtii katsoa Nönöön tilanteen. SM-ilmo menee umpeen 30.6 eli sitä ennen pitäisi ymmärtää, onko koira siinä kunnossa että sitä voi alkaa treenaamaan kohti Tamperetta. Olisi ihan mielettömän hienoa kyllä päästä vielä kerran osallistumaan Ninjan kanssa, saisi oikein nautiskella kuin hienoa sen kanssa onkaan kisata. :) Mutta katsotaan, mille kroppa vaikuttaa ja onko järkevää lähteä sitä ässämmiin valmistautumistahdilla rääkkäämään.

Lomailu väsyttää

 Huun agilityn alkeiskurssi loppui, eipä sitä montaa kertaa ollutkaan. :P Huussa on hauskaa se, miten se prosessoi oppimaansa treenien väleissä ja vikalla kerralla jo mm. jumitti keppikujalle. Agility on mulle erinomaista pääkoppajumppaa, kun olen niin poissa mukavuusalueelta kuin vaan voin. Toivottavasti päästäisiin kesällä silleen treenaamaan, että voisi syksyllä päästä ryhmään treenaamaan ohjatusti.

Tässä välissä on myös käyty muutaman kerran pyörähtämässä ihan vieraallakin porukalla tottista tekemässä. Pyrkimys olisi kehittää tästä hyvä tapa ja kahdesti viikossa käydä näpertämässä juttuja eteenpäin. Olis kyllä erihienoa saada semmosia appareita, jotka ymmärtää mitä haen asioilla ja sitäkautta tottista treenattua ihan oikeesti myös samaa ajavan silmäparin valvonnassa. Katsellaan, riittääkö porukalla miten mielenkiinto näihin treeneihin/ muodostuuko tästä jotain aktiivisempaa porukkaa viilaamaan porukassa koiria eteenpäin.

namnam

jatkojalostettu namnam

Viime viikon torstaina Huu ottikin sitten osumaa oman lauman ulkopuolisesta koirasta ja onkin ollut saikulla. Käytiin reikiä näyttämässä eläinlääkärissä ja saatiin pipetit ja putket onkaloiden puhdistukseen sekä useampia nappeja. Onnellisesti itsekin sitten sairastuin poskiontelontulehdukseen, joten saikulla oli hyvä useamman kerran päivässä huuhdella ja pitää onkalot auki. Hienosti lähti tällä äherryksellä ja nappien myötävaikutuksella parantumaan, kontrollissa perjantaina kaikki oli hyvällä mallilla. Nyt pitää vaan vielä hetki jaksaa vahtia (lue: pitää tötteröä), ettei elukka pääse nuolemalla pilaamaan viikon työpanostusta. Onneksi Hunni osaa olla järkevästi tötterö päässä. :)

En ois ikinä uskonu, että poskiontelontulehdus voi olla näin järkyttävää. Tosin eipä mulla semosta ole aiemmin ollutkaan.. Koirat ovat siis "saaneet" nauttia pelkästä hihnakäpsytyksestä ja kotona makaamisesta yli viikon. En ois kyllä uskonu, että pojat suhtautuu tähän lähes täyslepoon näin suopeasti. Ninja nyt on jo "liki mummoikäinen", mutta en ois kyllä uskonu että 1,5v Huu on ihankuin ei mitään. Ei sillä, ei tää ole eka kerta kun oletan sen olevan jotain mitä se ei ole. :--D Noh, nyt näyttäis hiljalleen elo voittavan pöpöä (ja ab.t varmasti auttaa). Pääsevät siis elukat pikkuhiljaa taas lenkeille.

Minulta joku joskus kysyi, kuinka kolmen koiran ulkoilutus onnistuu. Vastaus on, yhdellä kädellä.

Perjantaina Julle pääsi tekemään ilmoittautumisen ja vähän tepsuttamaan seuran omalla kentällä. Se on kyllä niin huvittava intopallero. :--) Pitää kyllä ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa vaan työstää sitä kohti koevalmiutta. Samalla energialla se menee kun tää pelkkä päämäärätön kirmailukin.

La-su oli meillä seuran jälkikoulutus, johon olin ilmoittanut Jullen. Pulle oli _tietysti_ erihyvä. Ja ihan rehellisyydenkin nimissä teki treenimäärään ja koulutustasoonsa nähden erinomaiset jäljet ja esineruudun. Täytyy nyt tällä kaudella vaan pitää pää kylmänä ja ylläpitää jäljellä parempaa mielentilaa. Oli sinällään kiva kuulla koutseilta se sama, mitä on itsekin jollain tasolla kyllä tiennyt (ja mistä on sanottukin mulle) ja missä on tullu oikastua ihan liikaa... Onneksi Julle antaa anteeksi, otetaan nyt uusi lähtö ja ylläpidetään rauhallisempaa mielentilaa. Tänä vuonna minä EN saa lähteä kiihdyttämään sitä tyhmillä treeneillä ja pitkin mettää juoksemisella.

Tänään sunnuntaina sitten taivas repesi ja kurkku tuli uudelleen kipeäksi; Lotta ja Viipi menivät ja voittivat agilityn suomenmestaruushopiaa!!!! Tässä on kyllä niin voittaja itsekin, ettei mitään rajaa. Ei ole sanoja, on vaan iso tunne. Niin hienoa, mahtavaa, upeaa ja loistavaa - pipo kasassa ja palkinnoksi HOPEAA!

agilityorava

Kakkua ja bileitä ootellessa!
nimimerkki potkija