Jotain viime kerrasta opittu?

Eli keskiviikon aksatreenit meni tänään oikeen hyvin. :) Eli suomeksi: oli jotain järkeä mukana. Oma ohjaus tuntui paljon paremmalle, eikä tarvinnut vääntää hulluna (kuten viime vk). Tosin apuna oli, ettei radalla ollut meille ylivoimaisia asioita, vaikka toki yksi kunnon kikka: puomityrkky ja pitikin mennä rengas. Aluksi jumitti ja ei nähnyt rengasta, mutta sitten valo syttyi ja pystyin jo lähettämäänkin! Aika huisia ton elukan kanssa lähettää jonnekkin kontaktiesteen ohi. :))

Kepit on ehkä se suurin hankaluus - Ninja tarvii vedätystä parantamaan tekniikkaa, muttei liikaa ja minä oon huono arvoimaan.. Parhaiten toimii lähetyksellä -> minä ohi -> koiran katse eteenpäin -> ei pompota. En tosin usko, että tätä uskallan tehdä ihan heti kisoissa, nimittäin pakka voi hajota mun liialla etenemisellä (tulee pois) tai ihme pysähtelyillä (minäkö pysähtelen? ei kai..).

Lisäksi puomi on hidastunut entisestään (himmailee alastulon). Asiaa on selkeesti auttaneet nää treenit, missä pitää kääntyä alastulolta 180 astetta takasin. Ötökälle pitäis tehdä selväksi, mihin sen haluan - mutta en haluais nostaa minkään kontaktin arvoa enää enempää. Mielenkiintoinen yhtälö.

Perjantaina sitten mennäänkin Lauran kanssa hallille. Ajatuksena pienet fiilistelyt ja josko noita keppejä vähän ottais - jotain tuntumaa ittelle. Lauantai meneekin seuran kisoissa sekatyömiehenä ja sunnuntaina sitten kotimatkalla kaksi starttia. :O Jännää päästä taas kisaamaan ja katsoa, tuleeko mistään mitään jännistyksen alla. Tavoitteena muistaa rata ja katsotaan sitten, kui paljo virheitä tuli. :--)

ps. Jos joku on menossa JAU:n kisoihin, voi minulle ilmoittautua videokuvaajaehdokkaaksi!