Tökkii, tökkii, edelleen tökkii

Kirjoitin aiemmin, että mun pää hajoaa, jos/kun Ninja yhtyy tähän sairaslaumaan. Täähän oli lähinnä ajan kysymys, kun jokainen vuoron perään saa tän räkimisen ja ryystämisen. Sani alkaa hiljalleen olla ok, edelleen satunnaisia aivasteluita innostuessa/liikkeelle lähtiessä ja hajuaisti ei ole vielä palautunut. Noh, lauantaina Ninja alkoi aivastella ihan kunnolla ja tottistreeneissä aattelin, ettei me päästä edes kentälle. Aivastelu ei siis meinaa loppua, kun koira innostuu ja liikkuu. Treenasin kuitenkin, kun "kerrankin oli puitteet" - järkevää tää tuskin oli. La-su yönä Ninja sai useita minuutteja (tuntui vartille, mutta kymppi on varmaan likempänä) kestäneen reverse sneezing -kohtauksen, jonka sitten sain loppumaan antamalla sille ruokaa. Sunnuntaina ei lähipuskaa pidemmällä käytykään.

Teemaan sopiva ilmekuva

 Eilen oli kyllä niin tatti otsassa, kun ajelin seuran koejälkien maastojen tsekkaukseen ja koetallauksia tekemään. Olisi ollut niin hyvä sauma treenata omat elukat, mutta eihän ne edes löydä lihapullaa heinikosta... Voihan räkä, ihan kirjaimellisesti.

Nyt pitäisi malttaa odottaa ja antaa Ninjalle aikaa parantua kunnolla. Ei ole mitään ideaa treenata puolitehoista elukkaa. Mutnii, kun sitten tietäiskin, koska se on sitten aikuisten oikeesti kunnolla parantunut. :(

Jos jotain positiivista, niin Jullella ei kyllä ollut mitään suolitulehdusta. Ja se on kyllä fyysiseltä olemukseltaan jo lähes kunnossa, aivastelee vain harvoin ja virta alkaa tursuta yli äyräiden. Tää tottiksissakin nuuppo -fiilis sai syyn ihan peiliin katsomalla. Ja lisäksi, onni on tarkkasilmäinen ja -korvainen oma ell. Oletettavaa siis on, että Julle on treenikunnossa ennen Ninjaa.

Ainii, käytiin Hunnin kanssa käpöttelemässä Annin ja Tipan kanssa. Jos koirat on rikki, niin oon sit miekii. Juoksulenkit kielletty 2vk ajan ja lepoa, buranaa sekä kylmää polveen. Musta ei kyllä olis urheilijaksi, kun tällä löntystelymäärällä saa juoksijan polven. Taito se on sekin? :--D