Tavoitteet takana ja edessä

Vuodelle 2010 tavoitteina oli:
- Ninjan pyöräyttää katraan harrastuskoiranalkuja 
Lapsia tuli neljä kipaletta ja vaikuttavat lupaaville. Ensimmäinen uusi vuosi on ohi ja muksut käyttäytyivät, kuten niiden odotettiinkin: ei reaktioita. Mielenkiinnolla seuraan lasten kehittymistä!- edetä lähemmäs TVA:ta (= treenataan & ehkäpä testataan opit kisoissa)
Treenattu ei tullut sitten yhtään, mutta vuoden viimeisessä semmassa tuli kokeiltua ruutua ja näemmä se onnistuu EVL tyyliin.
- päästä jälkikisoihin! (ja siis se JK2)
Mammalomalta suoraan töihin, ensimmäisellä yrityksellä 13.6 jälki plörinäksi, mutta sitten 17.6 uusintayrityksellä JK2
- jatkaa hakutreenejä 
Tehtiin pari hassua ilmaisutreeniä ja siinäpä se sitte olikin. Treeniporukkaa kun en onnistunut löytämään.
+ oltiin varakoirakkona nimimerkillä "viimeinen oljenkorsi" agirotujoukkueessa ja sitten kävi niin hullusti, että meidän piti lähteä kisaan. Kisaa edeltäneenä päivänä kentällä käytiin katsomassa esteitä ja tästä _huimasta_ treenaamisesta huolimatta minä ohjasin Ninjan yhden hypyn ohi... Noh, onneksi muutkin joukkuelaiset teki virheitä ja kaiken huipuksi muut joukkueet vielä enemmän (tai sitten olivat vaan hitaita) ja meidän joukkue oli 4.!
+ käytiin mokailemassa ruotsissa Newstory Cupissa, Ninja oli vähän out of control ja kuvitteli mm. hyppyä suorittaessaan tekevänsä hyppynoutoa...

Päällimmäisenä vuodesta 2010 tietysti jäi mieleen lapset, ne ihanat-kamalat hunnit. Olin vakuuttunut, että steriloin Ninjan pentujen jälkeen ja keskityn sen kanssa kisaamiseen. Noh, asuin melkeempä Sirpalla pentuloman ajan ja tykkäsin lapsista todella paljon. Ninja x Sepe yhdistelmä näyttäisi tuottavan sellaista luonnetta, mitä haettiinkin: toimintakykyisiä, taistelutahtoisia, avoimia ja itsevarmoja koiranalkuja, joissa on enemmän tempperamenttia kuin Ninjassa. Olen itsekäs ja haluan itselleni tällaisen lapsen kasvamaan, joten kiristin vyötä ja sovittiin Sirpan kanssa Ninjan uudelleen astuttamisesta. Päätös ei kirvellyt alkuun lainkaan, mutta sitten PK RM-kisojen aattona alkanut juoksu sai kyllä mulla treenimotivaation laskemaan ihan totaalisesti... En tehnyt moneen viikkoon yhtään mitään. Olin edelleen tyytyväinen päätökseeni, sillä minä haluan Ninjan pennun. Kausi oli kuitenkin käytännössä ohi ja koulu painoi päälle, joten päätin antaa olla.

Vuoden lopun häämöttäessä aloin heräillä horroksesta. Mietin meidän tavoitteita ja mitä tehdään seuraavana vuonna... Kokeisiin osallistumisenhan olin päättänyt jo aikaisin syksyllä, mutta muita suunnitelmia on tullut kehiteltyä tässä koko ajan. Tässä nyt vielä bloginkin puolelle vähän suuntaviivoja muihinkin juttuihin, eli:

Tavoitteet vuodelle 2011:
- JK3 + osallistuminen RM ja PM jäljelle
- koerutiinien muodostaminen ja valmistautumisrutiinien hahmottaminen
- säännöllinen ja runsaampi treenaaminen (joskus ja jouluna tuottaa liian hitaasti tuloksia)
- ajatusta treenaamiseen --> edistyminen
- olen oppinut tekemään tottikseen painetta, joten nyt pitäisi oppia saamaan siihen se harmonia (simppeliä kun mikä!)
- koekauden jälkeen mammaloma, Foolproof H-pentue maailmaan (ennakkovaraajan etu toivottavasti toimii ja Ninja tekasee mulle poikapennun!)

Oletan, että kykenen kehittymään ja viemään koiraa eteenpäin. En usko, että taidot riittää priimaan, mutta toivottavasti parannan omaa suoritustani ja kykenen antamaan koiralle enemmän mahdollisuuksia näyttää kyntensä. Yrittäminen on tärkeintä ja ilman tavoitteita se on vain hakuammuntaa.

Äitin yritys suojella hanskaa Ninjalta

Kesälomalla toivottavasti pääsen Kouvolan hammaspuolelle töihin (rahaa!) ja sitten Ninjan ohessa pitäis ymmärtää myös saada jotain aikaiseksi Jullen kanssa. Pojan nenä vaikuttaa hemmetin pätevälle luonnostaan ja siinä on mulle taas ilmainen harjoituskappale Eemeliä varten. ;--)  Noh, kesällä sen näkee, miten meillä Juuston kanssa lähtee yhteistyö sujumaan. :) Sani toivottavasti jatkaa vetreää eloa, huhtikuusa tuleekin mittariin pyöreät 10v! Miten siitä voikaan olla niin kauan...