7, 6, 5, 4..

Lähtölaskenta on käynnissä ja mun päänupissa on kyllä viskonut harvinaisen kovaa ja korkeelta. Treenit on olleet varsin sekundaa, lähellekään loistavaa suoritusta ei ole treeneihin sattunut. Aina joku nurkka vuotaa tai katon lovesta sataa sisälle. Treenit onkin keskittyneet lähinnä (paniikinomaiseen) äyskäröintiin ja kolojen tilkitsemiseen. On ollut kuitenkin pakko todeta, että enempään ei ole aikaa. Ei ole järkeä yrittää väkertää viimeisellä viikolla, kun valmista ei kuitenkaan tule. Näinpä on "pakko" siirtyä enenevissä määrin mentaaliharjoittautumisen puolelle.

Ei tuu hiki, kun ei oo tukkaa!

Toi häntä pitäis kyllä kammata, mutta kun ei millään raaskis..

Lenkeillä yritän vielä teipata luoksetulon edestä sivulle siirtymistä ja tottiksessa kentälle menoa voisi periaatteessa vielä ottaa. Kunhan se sitten pysyis siinä. Itsehillinnän epäily juontaa juurensa viime perjantaille, jolloin meni vähän kuppi mulla nurin ja hinkutin sitten a-estenoutoa ja eteenmenoa toistoja toiston perään. Kun oma pää ei kestä, niin ei kestä. :( Ainoa lohtu tämmöiseen ohjaajan idiotismiin on se, että Ninjaa ei haittaa tuommoiset. Mutta se ei ole puolustus, eikä sen taakse voi piiloutua. Hinkkaamisesta ei siis saa kehittyä (huonoa) tapaa minun toimia treeneissä.

Tosiaan periaatteessa kaikki osa-alueet on kokonaisuutena laitettu hyllylle odottamaan lauantaita. Kiitos treeneistä Tanjalle ja Niinalle! Hlöryhmänkin sain kerran vedettyä Terhin ja Eijan avulla, siitä kiitos! Lievitti ohjaajan ahdistusta, kun sai kiertää edes kahta ihmistä ympäri. Ja en edes eksynyt, eli mulla on lauantaina toivoa! :--)

Koska alkuperäinen suunnitelma meni ryttyyn, käyn vaihtamassa pojat päikseen ennen koetta. Äiti joutuu ottamaan Huun vaivoikseen, joten minä yritän helpottaa työmäärää ottamalla Jullen. Yksi innokas apuri raksalla on enemmän kuin tarpeeksi! Näinpä Jups pääsee toimimaan mun terapiakoirana mielikuvaharjoituksissa ja tietysti sitten myös mukaan Ruotsiin päiväreissulle. Nään jo sieluni silmin Jullen innosta säihkyvät silmät ja sen ilon, kun hänet on otettu mukaan jonnekin ihan sairaan siistiin paikkaan! Ja ties vaikka Ruotsissa ehtisi Pulle vähän tottistelemaan, sekös kruunaisi ilon! Ja jos äiskän kaa viel vähän pääsis kruisailee, niin ai että..