You got the light in you

Toiset on aloittaneet jo auringonoton

Kouvolareissu meni ja hujahti, köröteltiin torstaina Ninjan ja Hunnin kanssa Turkuun vielä hetkeksi ennen kesää ja töiden alkua. Kevät tuntuu kuluneen ihan liian nopeasti, kohta on jo kesä.. D:

Lahden lähestyessä Ninja on treenannut useamman kerran, jäljellä aluksi ei halunnut kääntyä janalta oikealle ollenkaan ja olisi halunnut kaahata muutenkin liian paljon. Viimeisin jälki oli kuitenkin jo ihan jees suoritus Ninjaksi. :--) Eli totteli janalla ja ei oikaissut kuin pari metriä, kääntyi oikealle ja ajoi jäljen varsin tarkasti olosuhteista huolimatta. Täytyy vaan muistaa, ettei anna vauhdin kasvaa ja korjaa piuhan jos livahtaa kainaloon. Ja kulmissa ei saa antaa myöskään juosta, tää on mulle ehkä se vaikein..

Hanaa!

Esineillä vastaavasti Ninja tykkää vaihdella joka toisella kerralla, onko hyvä vai huono. Hyvissä suorituksissa ei ole juuri valitettavaa ja huonoissa ei sitten tunnu lähtevän etsimään sitten millään... Eli siis tekee tän perinteisen "juoksee juoksee vaan". Ulkopuoliselle saattaa näyttää, että etsii, mutta todellisuudessa vaan menee johonkin ihan ihme tilaan (riistan haju ilm.) ja ei sitten kykene oikeasti työskentelemään. Muutenkin tuntuu, että tauon jäljiltä pakka voi hajota paljon helpommin (lenkkeilijät esim.). Täytyy myöntää, etten edes jaksa yrittää tosissani korjata tätä häiriötä ennen Lahtea. Menköön omalla painollaan, toivottavasti kokeessa ei olisi ihan hirmuisesti riistaa/lenkkeilijöitä häiriönä. Työstetään onkelmaa sitten kokeen jälkeen ajatuksella.

Tottiksessa ei olla tehty mitään isompaa, kun tuntuu että sitten menee siihen kisamoodiin. Esteet on nyt tehty kahdesti, mikä tuntui Ninjasta olevan tosi kivaa. :--) Eteenmeno tuntuu pelittävän tällä uudella metodilla tosi hyvin ja ekaa kertaa torstaina Ninja ei edes halunnut palkkauksen jälkeen mennä kentän päätyyn "sitä the palkkaa" etsimään. Kehitystä siis! Perusongelma juoksusta seisominen istuminen tuli myös harmiksi kuvioihin torstaina. En saanut jumitusta katki kuin palaamalla vanhaan käskyyn... Täytyy myöntää, ettei jääviä ole tehty varmaan kahteen viikkoon. Ja tää juoksusta seisomisen istuminen on ylipäätään Ninjalle kehittynyt johonkin selkärankaan aina välillä esiin pulpahtavaksi onkelmaksi.

Töppönenä :--)

Kouvolassa Hunni einesti muutaman kerran sammallautaselta, mielentila oli ihan jees. :) Julle puolestaan höyrysi keppijälkiä, kirjaimellisesti. Nostaa kyllä kaikki kepit, mutta sen vauhdin toppuuttelussa mulla on kaikki työ ja tuska, enkä silti aina pysty estämään pieniä rykäisyjä. Tottistakin Juusto pääsi kerran kentälle esittämään ja oli niin intona kun vaan voi. Mentiin myös esteet pari kertaa ees taas ja eteenmeno. Jullen kanssa on niin terapiaa treenata, se on miltei liikuttavan innokas. Odotan kyllä niin kesää ja sitä, että pääsen Lullea treenaamaan. :))

Herra Huu on taas isompi Huu, nyt painoa on 14kg. Hunni ilmeisesti ei aio toteuttaa mun toivetta ja jäädä 61cm korkeaksi minimieheksi.. :P

Oli kova työ saada kaikki samaan kuvaan - ja sitten ainoastaan Hunni edustaa...

Jaksan ihkuttaa Jullea jos minkä asian takia. Mutta pakko erikseen mainita (taas), että Julle on kyllä meidän lauman ehdoton leikkimestari. Se on niin loistava pentujen kanssa (kuten Huu), antaa repiä itseään ja möyhentää, mutta pitää kuitenkin selkeät rajat ja halutessaan osaa pistää pelin poikki todella kauniisti. Muutenkin Julle toimii harvinaisen fiksusti erinäisissä sosiaalisissa tilanteissa ja sitä on äärimmäisen vaikea saada provosoitumaan. Jups kääntää mieluummin toisen posken niin pitkään kuin mahdollista, kuitenkaan jäämättä millään muotoa jalkoihin. On jännä, miten hyvin loistavasti Julle hoitaa tilanteet ja on pienen sananvaihdon jälkeen täysin rento ja haluaisi leikkiä pullistelijan kanssa. Mitäs sitten, jos toinen puri juur persukseen, sillehän kerrottiin ettei se käy ja nyt voidaan leikkiä!

kuin purkka tukassa

hyvin uppoaa nenä kaulukseen

Näitä ilmeitä katsellessa ei välttämättä usko, että niillä oli kivaa :--)

huomatkaa jullen etujalat :P

termiitti iski