sunnuntai 15. elokuuta 2010

OSTETAAN: köyhän miehen GPS

Käytiin tänään eksymässä metsään Ninjan kanssa. Taino, päästiin sitten lopulta sieltä pois, mutta kyllä itsellä oli ihan suunnat hukassa ja elukka hyydytti itsensä tehokkaasti hukkailemalla jälkeä.

Ninjalle siis semmonen 1,5km 3h vanha jälki täyspitkällä janalla, kolmella kulmalla (1 piikki) ja kaarroksilla. Ajatus ei ollut tehdä ihan näin hankalaa, mutta jäljentekijän itsekkin eksyiltyä ei ollut edes kunnollista havaintoa, millaiselle jäljelle sitä oikeen lähdetään. Koska kaksi ekaa keppiä oli suht. alussa, oli tarkoitus pysähtyä kunnolla hengähtämään kolmoselle ja jatkaa sitten loppuun. Tunnetustihan nää hienot suunnitelmat harvoin toteutuu - eikä toteutunut tänäänkään.

Jana oli pitkästä aikaa tosi hyvä. :) Lähti jäljelle hyvin ja eka keppi oli aika heti janan jälkeen. Seuraava keppi piikin jälkeen myös ja jäljestys oli vielä toiseen kulmaan asti hyvää, ajoittain ajautui suoralla hieman sivuun jäljestä, mutta pääasiassa meni ihan kun juna raiteilla. Tokan kulman jälkeen sitten lähti hyvin, mutta sitten alkoi haparointi. Hukkasi jäljen, löysi takaisin ja hukkasi jälleen. Lopulta sitten oltiin hyöritty ja pyöritty yhdessä kohdassa niin paljon, että elukka näytti jo hyytyvän. Käskin sen sitten hetkeksi makaamaan ja hengähtämään. Kun hengitys tasaantui, annoin taas jatkaa etsintää ja jollain ihan käsittämättömällä tavalla se sitten lopulta pääsi takaisin jäljelle. Nyt kuitenkin väsymys näkyi jäljestyksessä ja homma oli tosi uupunutta. Selkeesti pisti luukut kiinni suoralla ajoittain ja vaan käveli eteenpäin -- harhautui vähän jäljeltä ja joutui sen taas uudelleen etsimään. Kolmas kulma meni hyvin, mutta harhautui jäljeltä viimeisellä suoralla vielä useita kertoja. Kuitenkin aina kaarsi takaisin jäljelle eikä iskenyt hanskoja tiskiin. Selvittyään kepille asti oli kyllä elukka niin väsynyt, ettei meinannut edes keppistä luopua, vaan piti vaihtaa se ruokaan. Siinä sitten hengähdettiin heti, ennen autolle paluuta. Väsymyksestä huolimatta olisi halunnut jatkaa vielä jäljestystä ja oli närkästynyt, kun raahattiin vaan autolle takaisin.

En tiedä mitä takasuoralla oikein tapahtui, oliko siellä kenties ollut marjastajia vai miksi sen selvittäminen oli niin vaivalloista. Alku meni kuin raiteilla ja sitten ihan yht. äkkiä alkoi hakeminen. Maasto oli koko jäljen samalaista. En tiedä oliko tänään joku huono karma liikkeellä tuolla, kun kaikkien koirien jäljet meni jollain tapaa pipariksi. Asiaa ei tietysti auttanut kiva +27 helle, mutta se yksinään ei kyllä syyksi riitä. Jotain siellä takasuoralla oli, mutta se tuskin koskaan selviää..

Positiivista, etten ainakaan kyennyt vaikuttamaan koiraan, koska mulla ei ollut mitään havaintoa, missä jälki menee. :--) Josko kuitenkin ens kerralla vaikeudet ois vähän paremmin suunnitelmaa vastaavia.

Ninja harrastaa vesijuoksua

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti