Piiri pieni pyörii

Ajattelin, että onnistun välttämään nämä blogeissa kiertävät kyselyt ja muut härpättimet, mutta epäonnistuin.

"Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa." 

1. Kiitä antajaa, ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle. Kiitos siis Lotta!
2. Valitse viisi blogia (joilla on siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa. Luen useita blogeja ja te osalliset kyllä tiedätte sen. Tämä on siis Teille kaikille yhteisesti! Olen inhonnut aikojen alusta asti kiertokirjeitä, joten en velvoita (nimeämällä teitä) jatkamaan tätä.

Eevalta tuli sitten 11 kysymystä.


1. Miksi juuri harrastamasi koirarotu?
Tervu tuntui hyvälle aikaisemman kokemuksen (Sani) ja rodun yleiskuvan perusteella. Meinasi kyllä tulla epätoivo, kun sopivaa pentuetta ei meinannut löytyä. Mietin jo muunnoksen tai jopa rodun vaihtoa, mutta onneksi Sirpa äkkäsi tämän värivirheellisen kissanpennun, kävi toteamassa sen fiksuksi pennuksi ja lennätti Suomeen. :)


Ninjan kanssa puuhatessa kokemusta on tullut lisää, nähnyt enemmän koiria ja itsellekin tullut ikää sitten teinivuosien; rotu ja muunnos on vain vahvistunut; tervu on "SE" oikea. Ja vaikka kotona nyt sekalinjaisia yksilöitä onkin, on se minun ihannekoira ns. hyvä näyttelylinjainen. Käyttölinjaisissa on hienoja koiria, mutta ne ei ole mun juttu. Ylipäätään kaikenlainen ääripäiden ihannointi ja fanaattisuus it´s not my cup of tea.
 
2. Mitä ominaisuuksia toivot koiraltasi? Siis esim. pentua valittaessa.
Jokaiselta koiralta on haluttu hieman eri juttuja, mutta pääpiirteet pysyy samoina: kiva koira elää ja harrastaa. Pidän koirassa siitä, että se haluaa tehdä töitä ja se ei ole ns. tyhjä. Kentällä näkee usein todella lupaavia nuoria koiria (lajissa kuin lajissa), mutta vaikeusasteen ja paineen kasvaessa se lupaava, ponnekas taimi ei roihahdakkaan kasvuun vaan kuihtuu.

Hunnin valinta on tuoreessa muistissa ja se onkin ensimmäinen ns. oikeasti valittu koira (ja tulee varmaan olemaan ainoa, jonka vanhemmatkin on omalla maulla valkattu). Hunni oli pentueensa tempperamentikkain, terävin ja ylipäätään kaikkein raivostuttavin. Eli nimensä veroinen Hunni-Eemeli. :--)

3. Miten innostuit päälajistasi, mikä siinä kiehtoo?
Tää onkin hyvä kysymys. Ninjan kanssahan piti alunperin tehdä tokoa, agia ja hakua. Hakuporukka kuivui kokoon ja pääsin sitten Tuulan siivellä treenaamaan jälkeä. Siitä se varmaan lähti? Jäljestyksessä mielenkiintoisinta on saada koira toimimaan otollisessa mielentilassa, säilyttää balanssi jälki- ja keppimotivaation kanssa ja saada koira selviytymään yhä vaikeammista ja vaikeammista haasteista.

Huvittavinta metsäjäljen treenauksessa on se, että periaatteessahan homma on ihan simppeli ja varsinkin ilman isompaa kokemusta se on helppo määritellä "tosi helpoksi harrastukseksi". Käytännössä sitten vaan sen oikeasti toimivan metsäjälkikoiran kouluttaminen ei olekkaan niin yksinkertaista. Varsinkin, jos haluaa koiransa selviytyvän muistakin kuin ihanneolosuhteista. Mitä enemmän jälkeä Ninjankin kanssa treenaa, sitä enemmän huomaa sen variaatiomahdollisuudet.

4. Kuinka usein treenaat?
Tähän on huono vastata, sillä tänä vuonna ei ole voinut edes oikein treenauksesta puhua. Alkukaudesta ajettiin ehkä 15 jälkeä/ janaharjoitusta ja sen jälkeen ei olla edes kisajäljet mukaan lukien päästy yli kymmeneen. Tottiksen ja esineiden treenaus on myös ollut tällä kaudella ihan liian vähäistä rajoittuen lähinnä paniikinomaiseen kisoja edeltävään suhaamiseen. Ja voin kertoa, että EI TOIMI!

5. Missä haluaisit olla parempi?
Parempi koiranlukutaito, siis erilaisten koirien, olisi aikas kätevä taito. Kuitenkin realistisempaa ja omia moppeja enemmän hyödyttävää olis parempi maltti ja treenien suunnittelu. Hommissa ollaan vielä aika lapsen kengissä, mutta vaihtoehtoja valkattavaksi alkaa jo varastosta löytyä. Vielä kun oppis valkkaamaan ne järkevimmät heti ykkösellä.

6. Mistä koirasi taidosta tai ominaisuudesta olet erityisen ylpeä?
Ninjassa on ehdottomasti parasta se, ettei se mene piloille vaikka kuinka yritän. Se antaa niin paljon anteeksi mokia ja vielä nousee niistä.

7. Tähtihetkesi koiraharrastuksessa?
Ehdottomasti tämän vuoden SM-tottis. Jännitin niiiiin sikana, ei oltu treenattu ja onnistuin silti ohjaamaan Ninjan hyvään suoritukseen. Sillä fiiliksellä mä elän pitkään ja se antaa toivoa sille, että musta vielä joskus tulee ihan jees koiranohjaaja. :)

8. Entäpä se tähtihetken vastakohta?
Epäonnistumisia sattuu aika usein, mutta päällimmäisenä mielessä on tietysti nyt tämän vuoden RM-tottis. Menin ensin ihan kipsiin ja sitten luovutin siellä kipsin sisällä. Olin ja olen pettynyt itseeni, sillä mun tulis kyllä jo tässä vaiheessa pystyä parempaan mielenhallintaan!

Jos suorituksia ei lasketa, niin ehdottomasti ne hetket, kun koirat satuttaa itsensä. Se raastaa niin paljon, että kaikki typerät kokeet ja kilpailut ei kuulu edes samalle vuosituhannelle.

9. Miksi kilpailet ja ketä vastaan (jos kilpailet?)
Kilpailen voittaakseni itseni. Pienenä pelkäsin esiintymisiä, Sanin kanssa pyörryin ekassa mölli-TOKO:ssa jne. Aluksi kilpailut Ninjan kanssa olivat "pakollinen paha", mutta nykyisin voin sanoa jo oikeasti jollain tapaa nauttivani. Vaikka jännitän hirmuisesti ja (näemmä..) edelleen voin koomautua aika totaalisesti, olen silti kehittynyt todella paljon. On äärettömän hieno tunne uskaltautua ja vielä pystyä pitämään päänsä kasassa!
  
10. Vahvuutesi koiran ohjaajana harrastamassasi lajissa?
Hyvin yksinkertaista; halu kehittyä.


11. Onko olemassa koiraa tai koiraharrastajaa, jota ihailet jostain syystä? (ja miksi?) 
Ihailen harrastajissa samaa, mitä yleensäkin ihmisissä; rehellinen, uusille tuulille avoin ja ahkera. On aina hienoa nähdä ihmisten suhtautuvan suurella innolla ja ahkeruudella asiaan, jonka kokevat tärkeäksi ja pysyvät toimissaan hyvän maun rajoissa.

On myös mahtavaa osallistua koulutukseen, jossa kouluttaja oikeasti haluaa paneutua jokaiseen koulutettavaan. Aito kiinnostus, oli koulutettava sitten millainen tahansa, on ääerttömän hienoa!

“Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata niihin 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten 11 uutta haastateltavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen."
 --- Vaikka näihin kysymyksiin olikin ihan kiva vastata, kapinoin periaatteesta tätä systeemiä vastaan (kaikki on tainnu jo vastatakin tähän ennen mua?) ja en laita tätäkään eteenpäin.